artikkelit
sillä korvalla:
Ariand T300-S ja T845-S
-putkivahvistimet
Julkaistu:
Hifimaailma 7/2013
Rytmimusiikin levyarvosteluista journalistisen uransa
aloittanut ja sittemmin myös hifiin korvansa kallistanut
audiokonkari poimii
kokeiltavaksi laitetarjonnan valtavirrasta mielenkiintoisia tuotteita.
Ariand T300-S ja T845-S -putkivahvistimet
Teksti: Jaakko Eräpuu Kuvat: Mauri Eronen
Kansantasavallan
vahvistin
kuninkaalliset
Kiinalainen putkilaitevalmistaja Yarland tunnetaan parhaiten mallistonsa
edullisimpien vahvistinten ansiosta. sillä korvalla
kuka
Jaakko
Eräpuu
on maaseudun
rauhassa asuva, laadukasta ääntä suuresti arvostava äänentoiston rautainen ammattilainen,
yli neljännesvuosisadan kokemuksella. Eli
kummatkin koneet ovat toimintaperiaatteeltaan single end -tyyppiä.
Yhteistä löytyy toki enemmänkin: 5 linjaottoa, joista yksi xlr, linja-anto, tuplamonorakenne, A-luokka,
globaalin takaisinkytkennän puuttuminen, käsisäätöinen bias lcd-näyttöineen, erilliset virtakytkimet kummallekin kanavalle, päälle ja pois -kytkettävä ja esiasteltava kanavatasapainon säätö. Komponentit ovat. Firmalla on silti oma puutyöverstas, maalaamo
ja käämimö, jossa tehdään kullekin vahvistinmallille
parhaiten soveltuvien muuntajien mallikappaleet.
Yarland on erikoistunut nimenomaan putkivahvistimiin, joita mallistosta löytyy markkinoiden edullisimmista Yarland-sarjan putkosista uuden Ariand-sarjan
komistuksiin, joiden skaala ulottuu Hifimaailman piinapenkkiin päätyneisiin T300-S- ja T845-S-järkäleisiin.
Yarland-mallistoa täydentävät Ariandit saapuivat
Eurooppaan ja Suomeen kuluvan vuoden keväällä.
Erilaiset samanlaiset
Ulkoiselta olemukseltaan viimeistellyt ja rakenteeltaan massiiviset integroidut T300-S (28 kg) ja T845-S
(30 kg) ovat saaneet tyyppimerkintänsä pääteputki-
78
tuksestaan, jollainen molemmissa tapauksissa muodostuu yhdestä triodista vahvistinkanavaa kohden. T300-S ja T845-S haastavat
kilpailijansa hinnan ohessa myös äänen ja työn laadulla.
HIFIÄ ja musiikkia harrastavan elektroniikkainsinööri
Dai Kain vuonna 1996 Kiinan Wentzhouhun perustama Yarland on suhteellisen pieni yritys, sillä sen eri
osastoilla työskentelee vain alun toistakymmentä henkilöä. Kahdet JJ:n ECC99:t ja kahdet saman valmistajan
E803CC/12AX7:t koristavat kaarevana rivinä kummankin vahvaimen kantta.
Yarland valottaa esitteessään käyttämiensä komponenttien alkuperää aivan valmistusmaata myöten.
Näin listalta löytyy Alpsin voimakkuudensäädintä (Japani) kuin ClarityCap-kondensaattoreita (UK) ja saksalaista sisäistä kaapelointiakin. Niin ja käytetäänhän
molemmissa myllyissä identtistä etuasteputkitustakin. Uuden Ariand-sarjan yläpään mallien
myötä tilanne saattaa kuitenkin muuttua
Toinen hehkuille. Verkkovirtaa syötetään sisään sentään yhdestä liittimestä.
79. Se laittaa vahvistinten häiriötason melkoisen haasteen eteen. Nick Caven
& Bad Seedsien viimeisimpien kiekkojen vyörytyksessä molemmat masiinat osoittautuivat oivallisiksi epeleiksi, omine vahvuuksineen. Lafiteilla (95 dB/W) ei kuuntelupaikalle kuulunut enää
pihahdustakaan hurinoista.
Eipä tarvinnut kauaa kuulostella, kun paljastui, että
monista yhtäläisyyksistään huolimatta vahvistimet
painottivat aivan eri asioita välittäessään äänitteiden
musiikillisia ja tuotannollisia ominaispiirteitä. Voisi
melkein todeta, että siinä missä toinen oli rock, toinen
oli jazz. Pääteputkien ja vähän käyttäjienkin suojaksi tarkoitettu kehikko on erillistä hintaa
vastaan tarjottava optio.
Mansikka ja mustikka
Journalistin harrastettua kolmikymmenkiloisten kiinankoneiden avustuksella kahtakin painonnoston parista tuttua ala-lajia, maastavetoa ja tempausta, vahvistimet päätyivät vuorotellen talon kattauksen osiksi.
Tässä systeemissä sorsan osaa näytteli tällä kertaa
Isem/Furutech/Bakoon dac -yhdistelmä, jonka tuottama signaali siirrettiin Audience Au24 SE -kaapeliparia
pitkin kulloinkin koestettavaan Ariandiin.
Kuuntelujen kaiuttimina vuorottelivat Shindo Lafite -laajakaistat ja Altec 604E /BillFort/Jagush -järkäleet, joiden 100 dB/W herkkyys ja 16 ohmin impedanssi mahdollistavat kunnon headroomin pienempitehoisellakin putkarilla.
Onpa suurella herkkyydellä tosin toinenkin funktio
näissä koekuunteluissa. Tämän kiehtovan kyhäelmän T300-S selvitti sävykkäästi, läsnäolevasti, avoimesti ja helpon oloisesti. Vahvaimista jytkympi
rytisytteli Dig Lazarus Dig!:iä ja Abattoir Bluesia uskottavalla särmällä, kun taas se sävyrikkaampi soitteli
No More Shall We Partia, The Lyre Of Orpheusta ja
Push The Sky Awayta sielukkaammin & soljuvammin.
1. Kaksi virtakytkintä. Samoin kävi
niissä sessioissa, joiden tarkoituksena oli vertailla eri
pianistien (Andras Schiff, Emil Gilels, Robert Silverman) levytettyjä näkemyksiä Beethovenin sonaateista.
300B -putkien valuttama soinnillinen hunaja tarjosi
nautinnon, johon kaveri ei pystynyt vastaamaan. Tuplamono-periaate
ulottuu virtalähteisiin asti. Aivan hiuksenhienoa loudness-tyyppistä itsetehostusta oli tosin aistittavissa.
T845-S soi jonkin verran jämäkämmin ja ryhdikkäämmin, mutta myös vähän kuivakkaammin. sillä korvalla
myös käyneet läpi cryo-käsittelyn, jonka joidenkin tahojen mukaan pitäisi vaikuttaa parantavasti niiden äänenlaatuun. Siis piipahdus pakastimessa, joskin -194
celsiusasteessa, ja soundi ehostuu.
T300-S:n 2 x 10 watin teho tuotetaan TJ300B-putkin. T300-S:n ja
T845-S:n pääteputkien esijännite säädetään tarvittaessa
ruuvitaltan ja näytön
avulla.
2.Molempien vahvistinten kanavabalanssi on säädettävissä. T845-S on puolestaan varustettu Psvanen 845
-lampuin, joiden kerrotaan puskevan täydet 2 x 25 W.
Nämä tehot siis kahdeksaan ohmiin.
Kummankin vahvistimen mukana toimitetaan pieni
metallinen kaukosäädin, jolla pääsee justeeraamaan
äänenvoimakkuutta. Eli tässä tapauksessa makean mansikan rooli kuuluisi eittämättä T300-S:lle ja hieman jyrkemmän
aistinvaraisen kontrastin omaava T845-S olisi sitten
se mustikka.
Otetaanpa esimerkiksi Bill Frisellin uusin, Big Sur,
jolla kitaristin aivoituksia tulkitsee erikoinen kokoonpano: jousikvartetti ja rummut. Eipä ole tullut vastaan montaakaan vahvainta, joka ei olisi tuottanut
jonkinlaista hurinaa/pöhinää/sirinää korvat elementtien läheisyyteen kurottamalla.
Pientä hurinaa pitivät myös molemmat Ariandit,
hurinapotentiometrin asennosta huolimatta, mutta
pahempiakin on kuultu, ja kuuntelupaikalla sai jo tosissaan väijyä häiriöääniä, enimmäkseen turhaan. Arvaatte varmaan: T300-S. Vaan kun laittoi pyörimään
Towner/Muthspiel/Grigorian-kitaristikolmikon ECMhelkyttelyä, ei jäänyt epäselväksi, kumpi koneista veti
pisteet kotiin. Diskantin painopiste sijaitsi selväsi alempana kuin kolmesatasessa.
Trilok Gurtun Spellbound sisältää Frisell-päästöä
ruudikkaampaa ja sähköisempää rytmimusiikkia, jonka
parissa T300-S jäi sykkeen suhteen hieman hakuseen,
1
2
3
ja lyömäsoitinvirtuoosin runsaasti viljelemä pelti nousi
varsin pintaan. Pianisteista vahvistimet ja minä valitsimme tämänhetkiseksi suosikiksemme Silvermanin.
Rockinsukuisissa yhteyksissä T845-S alkoi kuitenkin kiriä T300-S:n rinnalle ja osin ohikin. Säädön saa
halutessaan käyttöön tai ohitettua
julkisivun kytkimellä.
3. Metalliesineiden sointivärit eivät kuitenkaan hyppineet silmille, ja levyllä pääosassa esiintyvien trumpetistien klangi lähenteli hyvinkin aitoa asiaa.
Isommilla lampuilla varustettu Ariand piti homman
tiukemmin kasassa ja jytisytteli isorumpua kurinalaisemmin kääntein. Väärin. Tai miksei kävisi myös vanha vertaus kahdesta
marjasta
ja japanilaisten masiinoiden
omistajaksi ryhtymisestä.
info
Hinta:
Edustaja:
Puhelin:
Lisätietoja:
Ariand T300-S
1780 ?
Ideal Point Oy
050 550 8486
www.idealpoint.fi
www.yarland.com
Mitat (lxkxs):
Paino:
Tulot:
Lähdöt:
43 x 21 x 35 cm
43 x 21 x 35 cm
28 kg
30 kg
4 x rca, 1 x xlr
4 x rca, 1 x xlr
esivahvistin, kaiuttimet 4 ja 8 ohmia (molemmissa)
Valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot:
Teho:
2 x 10 W
Ottoimpedanssi:
100 kohmia
Tehonkulutus:
max 550 W
Ariand T845-S
1980 ?
2 x 25 W
100 kohmia
max 650 W. Vaan journalistimpi heistä ei
tyytynytkään kuvitteellisen kaksintaistelun lopputulokseen sellaisenaan, vaan asetti ?voittajan. Ja jotta vertailu olisi vielä tasapuolisempi, Audionissa ja Ariandissa sattui olemaan sama
äänenvoimakkuussäädin ja yksi yhteen pääteputkitus.
Molempien kannella hehkuivat kiinalaiset TJ:t.
Okei, Audionin omakseen saaminen tulee tuplasti
kalliimmaksi kuin Ariandin, mutta toisaalta, T300-S
painaa tuplasti sen mitä Silver Night II/b.
Kun ajoi Audionin läpi osan samoista äänitteistä
kuin Ariandienkin, alkoi kummasti arvostaa viimeisimmän kiinalaisen putkivahvistinsukupolven äänenlaatua. Sekä rakenteellisesti
että äänenlaadullisesti. Itse
asiassa tämä vierailu takasi myös sen,
että suoraan pakasta reväistyt masiinat
saivat sisäänsoittotunteja alleen, mistä
vielä kerran kiitokset.
Toisten korvien välittämät havainnot tekee poikkeuksellisen mielenkiintoiseksi se,
että niiden omistajan setissä on jo jonkin aikaa viihtynyt Ariandien sukulaisvahvain,
Yarlandin 2A3 PSE (Parallel Single End). haasteelliseen tilanteeseen kytkemällä kehän toiseen nurkkaukseen sen aiemmin hyväksi havaitun lajitoverin.
Audion Silver Night II/b toimi hyvin vertailukohtana
T300:S:lle, sillä se on SET- ja 300B-putkin kaiuttimia
ajeleva stereovahvain, joskin vain yhden ottoliitännän
kokoinen pääte, mutta voimakkuudensäätimellä varustettu sellainen. Ehkä vertailulaite kaivautui syvyyssuuntaiseen informaatioon hiukan etevämmin, vaikka
pitäytyikin pienemmän mittakaavan tilailmiöissä.
Kaiken kaikkiaan molemmat Ariandit tuulettivat
mukavasti luutuneita käsityksiä siitä, mihin kiinalaisella hifillä parhaimmillaan yltää. Hänen mielestään riittävästi hyvälaatuista diskanttienergiaa tarjoava vahvistin sopi erityisen hyvin akustisesta musiikista nautiskeluun, mukaan lukien klassinen konserttimusiikki.
Sinfonioineen päivineen.
Sähköisellä rytmimusiikilla T300-S:n soundi saattoi
olla avustavan koestajan mielestä hieman turhan laid
back, millaista mielleyhtymää ei puolestaan esiintynyt
lainakaan T845-S:llä, joka oli pitkän linjan harrastajan
mielestä nimenomaan iskevä ja menevä putkoseksi.
Tästä seurasi lievää kaksinaamaisuuttakin, sillä soundi oli kuulemma machoiluun taipuvainen, sekä hyvässä että pahassa.
Näin siis Ariandit huolehtimassa yli sadan hertsin
taajuuksista, baffeleihin sijoitettujen viisituumaisten
laajakaistojen ja nauhatoimisten superdiskanttien
myötävaikutuksella.
Lajitoveri lujille
Ariand T300-S teki siis kokonaisuutena hieman suuremman vaikutuksen molempiin koneita kuunnelleisiin kuin järeämpi kumppaninsa. Ja pitää muistaa, että vaikka
Ariandit on hinnoiteltu aiempien Yarlandin lippulaivojen yläpuolelle, ne myös näyttävät ja kuulostavat
laadukkaammilta. sillä korvalla
Ariand T300-S ja T845-S -putkivahvistimet
1
2
1. Ja vielä jää paljon uupumaan niistä
summista, jollaisia joutuu pulittamaan vastaavilla
ominaisuuksilla/komponenteilla/putkistolla varustettujen ?länsimaisten. Eli dac:ilta suoraan -tyyppinen ajotapa
oli mahdollinen. Toki
tämä soittorasia on varustettu huippuluokan
EML-pääteputkilla, joten se saa näin tasoitusta Ariandeihin nähden, jotka ovat muuten sitä
huomattavasti hintavammat.
Esikuuntelussa vahvistimet pääsivät vähän
helpommalla kuin journalistin taloudessa, sillä ne eivät joutuneet osallistumaan alimpien bassojen ajeluun. Toistokaistan toisessa päässä ilmeni myös
erilaisuutta, sillä levy toisensa jälkeen osoittautui
Ariand Audionia kirkkaammaksi, mistä seurasi myös
illuusio ilmavammasta ja avoimemmasta toistosta.
T845-S ja Audion muistuttivat näiltä osin aika lailla
toisiaan ja saivat T300-S:n kuulostamaan paikoin lievästi loudnessahtavalta.
Äänikuvallisesti Ariandit maalailevat leveällä pensselillä, varsinkin T300-S, mutta eivät silti sorru suurpiirteisyyteen. Sen homman hoiti varta vasten 15-tuumaisen
eteen aktiivijakosuotimen kautta valjastettu T-Amp.
Yarlandiaan putkien ohessa muutenkin virittänyt
harrastaja piti T300-S:än antia hienostuneena, erottelevana ja avoimen ilmavana. Sehän laittoi länsimaiselle hapatukselle kovasti
kampoihin. Lisää tai vähennä.
Kaukaa voi säätää
ainoastaan äänenvoimakkuutta.
Kaverin kuulemaa
Ariandit vierailivat ennen journalistin
huusholliin saapumistaan hänen kokeneen harrastajatoverinsa hoteissa. Ainakin niissä mu-
80
siikillisissa maisemissa, joissa koeponnistajat enimmäkseen matkailevat. Pääteputkia,
uteliaita pikku kätösiä ja kuonoja
suojaava kehikko on
saatavana optiona.
2. No, basso-osastolla keskiraskaan sarjan
Audion pesi kyllä raskaan sarjan T300-S:n kontrollissa
ja ulottuvuudessa, mutta erot eivät olleet järin dramaattiset